Monet ihmiset uskovat, tai väittävät uskovansa, että tämä maailma on nykymuodossaan vain noin 5000 vuotta vanha ja, että ihminen ja kaikki eläinkunnan luomukset sekä kivikunnan kivet luotiin muutamassa päivässä, täysin valmiina ja lopullisina kaikilta ominaisuuksiltaan.

He sanovat, että evoluutio on myytti ja, että kristillisen Raamatun kertomus luomisesta on sananmukaisesti totta ja oikeassa. Uskoakseen tällaisen teorian, on ummistettava silmänsä tieteeltä yleensäkin ja varsinkin geologialta, antropologialta, paleontologialta ja arkeologialta.

On todellakin oikein sanoa, että oli aika milloin ihminen ei kulkenut Maan päällä, milloin kooltaan jättimäiset dinosaurukset vaelsivat ja vallitsivat sen sijaan. On myös totta, että Meidän tietomme mukaan ihminen on suunnattoman paljon vanhempi, kuin tiede tänä päivänä uskoo. Tämän päivän tiedon valossa ihmiskunta on noin viisi tai enintään kuusi miljoonaa vuotta vanha. Meidän tieteemme ja traditiomme valossa alkuihminen oli kuitenkin jo saavuttanut sen asteen, jossa yksilöllistyminen oli mahdollista ja ”Mielen pojat” aloittivat pitkän evoluution taipaleensa. Ihmiseltä on vienyt 18 ja puoli miljoonaa vuotta saavuttaa tämän päivän tasonsa. Miten, sitten, on mahdollista, että järkevät ja koulutetut ”kreationistit” väittävät tieteen todisteita vastaan, asia, joka näyttäisi olevan konseptina naurettava.

Ristivetoa

Vastaus on siinä seikassa, että evolutionistit ja kreationistit väittelevät tosiasiassa toisiaan vastaan, molemmat – omalla rajatulla tavallaan – oikeassa. Modernit tiedemiehet objektiivisesti Darwinin löydöksiä tarkastellessaan, ovat keränneet paljon todisteita evoluution pohjaksi, sen pitkän ja hitaan kehityksen polun todisteeksi aina eläinesi-isistä ja varsinkin mielen kehittymisen kautta tapahtuneena.

Kreationistit turvaavat Raamattuun oppaanaan, unohtaen sen faktan, että se kirjoitettiin satojen ihmisten toimesta satojen vuosien saatossa; että se on kirjoitettu symbolisella kielellä ja se on siis tarkoitettu symboliseksi, eikä niinkään faktiseksi. Kreationistin taakka on painottaa, että ”ihminen” luotiin Jumalan toimesta ”Jumalan kuvaksi”, eikä ole siis missään suhteessa evoluutioon. Heidän mielestään Darwin ja hänen seuraajansa eivät ollenkaan ymmärrä asian ydintä: että ihminen on henkinen olento ja jumalaista syntyperää, ja jos hän ei joskus toimikaan Jumalan luomuksena, hän on silloin Saatanan korruptoima.

Silta

Voidaanko näiden vastakkaisten näkökulmien välille rakentaa silta, jota voitaisiin samalla laajentaa? Meidän näkökulmastamme katsottuna, tämän päivän tiedemiehet, evolutionistit, ovat eittämättä oikeassa analyysissaan ihmisen kehittymisestä eläinkunnasta. Me olemme velkaa fyysisen kehomme eläinkunnalle. Se ei kuitenkaan tee meistä eläimiä. Darwin, ja he, jotka oikein seurasivat hänen ajatuksenjuoksuaan, kuvaavat vain ulkoista, fyysistä, kehitystä ihmisessä ja laajalti unohtavat sen seikan, että me olemme kaikki mukana tietoisuuden kehittymisessä. Ihmiskeho on lähes täydellistynyt: vain vähän on enää saavutettavissa. Tietoisuuden näkökulmasta, kuitenkin, ihminen on hädin tuskin ottanut ensimmäisiä askeliaan kohti sellaista kukoistusta, joka tulee osoittamaan, että ihminen toden totta on jumalaista alkuperää: sielu kehoon syntyneenä. Jonain päivänä, sielun olemassaolon todellisuus tullaan todentamaan tieteen keinoin ja niin siitä tulee laajasti hyväksytty seikka ja näin vanha vastakkainasettelu paranee.